Laukan tila sijaitsee Siikalatvan kunnassa, Pulkkilan kylällä, n. 90 km etelään Oulusta. Tilalla on pitkä historia yhtenä Pulkkilan viidestä kantatilasta. Laukan pihapiirissä sijaitsee rakennushistoriallisesti arvokas ja erityisen iäkäs vanha talo. Puulustotutkimuksella se on ajoitettu aikavälille 1693‒1697 ja on siten Pulkkilan vanhimpiin kuuluva rakennus. Tutkimuksen teki Metsäntutkimusinstituutti Karelian Research Centre vuonna 2004. Perimätiedon mukaan talo on ollut alun perin savupirtti.
Pihapiiriin kuuluvat myös asuinrakennus, puojirakennus ja uusrakennuksena autotalli. Rakennukset on sijoitettu perinteiseksi umpipihaksi. Pihapiirin ulkopuolella ovat saunat. Asuinrakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta se sijoittunee 1700-luvun puoleen väliin tai lopulle. Remontoinnissa on löytynyt seinistä vuoden 1864 sanomalehdet. Ennen paperointia rakennus on kengitetty ainakin kerran.
Tilalla asuu emäntä ja isäntä sekä tilan lampaat ja kissat. Perheeseen kuuluvat myös Oulussa opiskeleva ja asuva tytär puolisoineen sekä Jyväskylässä asuva ja työskentelevä vanhempi poika puolisoineen. Kuopus opiskelee Oulussa ja asuu viikot Kempeleessä. Tilalla kasvatetaan lemmikkilampaita, jotka työskentelevät myös maisemanhoidollisissa tehtävissä. Lampaista saatua villaa hyödynnetään tilan käsityötuotteisiin. Villa on siis ekologista, eettisesti tuotettua kotimaista raaka-ainetta.
Laukan tilan historiaa
Mikko Pulkkisen tilasta jakaantunut Alatalo-niminen tila autioitui 1600-luvulla. Siinä todennäköisesti asuttiin silloinkin, mutta tilalla ei ollut varaa maksaa veroja. Lauri Niilonpoika Laukka perusti tilan maille uudistilan vuonna 1694. Laukan historiaa leimaa vahvasti kestikievaritausta. 1700-luvun alusta saakka Laukka oli Savontien kievaritalo. Kestikievareiden tuli majoituksen ja ylläpidon lisäksi huolehtia postista, ja niin Laukka olikin viimeistään vuodesta 1750 lähtien virallinen postitalo. Nykyisen asuinrakennuksen päädyssä on laudoituksen alla tallella punamullalla maalattu hevosen kuva, joka lienee ollut kestikievarin merkki.
Kirkonkirjojen alkaessa jaksolla 1731-1745 Laukan isäntänä oli Kalle Laukka, ehkä tilan perustaneen Laurin poika. Laukan suvun hallussa tila oli 1830-luvulle saakka.
Sittemmin tilalla ovat asuneet myös Nimismies Olof Salow (vuodesta 1795), hänen poikansa Kruunun nimismies Herman Salow perheineen sekä tyttärensä Fredrika puolisonsa Juho Kilpelänahon kanssa. Juho Paavonpoika ja Fredrika kuolivat samana kesänä 1868, ja tilalle tuli muutamaksi vuodeksi sukulaisperhe Lusikkala-Kilpelänahosta. Samoihin aikoihin Laukassa asui myös Juho Tuomaalan ja Kaisa Fredrikintytär Gutzén lapsineen. He viipyivät Laukassa puolikymmentä vuotta. Leander Paavonpoika Kilpelänaho osti setänsä Juho Paavonpojan osuuden Laukasta. Leander Paavonpoika Kilpelänaho osti setänsä Juho Paavonpojan osuuden Laukasta. Leander avioitui nelissäkymmenissä Johanna Kustintytär Näsin kanssa. Heille syntyi poika Arvi vuonna 1883. Arvi avioitui Maria Suorsan kanssa, ja he saivat kuusi lasta, Leander (s. 1908), Unto (1910), Aune (1912), Ilma (1914), Toivi (1917) ja Uolevi (1923).
Oulun läänin ensimmäinen maakauppias, C.A. Castren avasi puotinsa Laukassa vuonna 1860 ja piti kauppaa vain vuoden, pari ennen kuolemaansa. Loppuvuodesta 1861 huutokaupattiin edesmenneen kauppamiehen omistamia tiloja, kolmannesta Laukan tilasta sekä osuutta Tahvolan eli Alatalon tilasta. Laukan omistusosuudet 1870-luvulla: 16/96 Leander Paavonpoika Kilpelänaho 3/16 Metsäntarkastaja C. G. Kjellman 16/96 Joki-Laukka, Metsäherra Srömborg Kytölästä ja maanmittausinsinööri Friman Koivistosta
Entinen höyrylaivan kapteeni Jakob Gustaf Starck perheineen avasi kauppaliikkeen Laukassa muutamia vuosia myöhemmin. Starckit asuivat Laukassa kymmenkunta vuotta ja muuttivat Kemiin vuonna 1875.
Metsäntarkastaja C. G. Kjellman (1840‒1891) muutti vaimonsa Maria Nybergin kanssa vuonna 1868 Uusikaarlepyystä Laukkaan. Nuorempi poika Runar jäi tilalle maanviljelijäksi ja osti tilan isänsä perikunnalta vuonna 1900. Kjellmanin Saha- ja Myllylaitos oli alueen ensimmäinen. Se päätti toimintansa vuosisadan alussa.
Siikajokilaakson ensimmäinen postitoimitus avattiin vuonna 1879 Laukan majatalossa. Postinhoitajana toimi Josefina Högman. 1900-luvun alussa Laukassa asui postinhoitaja Alina Forssberg äitinsä kanssa.
Uolevi Laukka palasi Ruotsista vuonna 1981 viettämään eläkepäiviään Laukkaan. Uolevin sisar Ilma avioitui vuonna 1947 nykyisten omistajien isoisän kanssa. Kun Uolevin maallinen taival päättyi 1983, jäi tila tyhjilleen. 1990-luvulla nykyisten asukkaiden suku osti tilan äitipuolen suvulta. Äitipuoli asui Laukassa kuolemaansa saakka (v.1997) . Sen jälkeen nykyisten asukkaiden suku on asunut tilalla.